born to be fat

Mä vihaan itseeni yli kaiken! Mua inhottaa, kun oon niin kuvottava läskipaska, etten pysty olla hetkeekään ajattelematta ruokaa. Ei oo kaukana, että alan hajottaa paikkoja, koska mua vituttaa niin paljon se, että mun tekis koko ajan mieli syödä jotain. Ei oo nälkä, mutta silti voisin vetää kaapit tyhjiksi. Oon tehnyt monesti myös niin, että vaikka mulla on jo fyysisesti ollut paha olo, koska olen syönyt liikaa, niin oon vaan mättänyt sitä ruokaa suuhun siitä huolimatta. Mutta sille saa nyt luvan tulla loppu!

Olen niin kyllästynyt siihen, kun aina mä sanon: "Huomenna mä lopetan syömisen! Ens viikon maanantaina mä alan syödä sopivasti! Sit kun mulla on synttärit, lopetan kaiken turhan syömisen! Ens kuun ekana päivänä mä oikeesti alan laihduttaa!!!" Näitä on vaikka kuinka paljon, mutta en oo kertaakaan onnistunut sen jälkeen, kun mut on lihotettu. Nyt saa luvan riittää, ihan oikeesti.

Mä en käsitä, miten on mahdollista, että oon jo pitkään syönyt joka päivä jotain hyvää, lukuunottamatta muutamaa paastopäivää. Ja kun oon yhdenkin päivän yrittänyt olla ilman, niin en vaan oo pystynyt. Säälittävää, oksettavaa. Siks mä alotin eilen sen 100 päivän herkkulakon, johon sisältyy myös kaikki leipä ruisleipää lukuunottamatta. Jos mä tähän pystyn, niin todennäköisesti jatkan pidempäänkin, mutta sen näkee sitten reilu kolmen kuukauden kuluttua.

Eilinen meni yllättävän helposti ilman herkkuja. Tänäänkin oon ne pystyny välttämään, eikä oo mitenkään kauheesti edes tehny mieli. Tosin kello tulee vasta puol viis.. mutta kuitenkin. Mutta sitten onkin tehnyt kaikkea muuta mieli oikeen helvetisti! Vittu, että vituttaaa!!!!! Oon niin iljettävä! En voi oikeesti koko ajan ajatella ruokaa ja sitä että tekis mieli syödä!

En mä edes halua syödä. Miten voi silti tehdä mieli?? Onneksi oon tänään tähän mennessä syöny alle 250 kcal (syön kyllä illalla vielä jotain), mutta on niin inhottavaa, kun koko ajan mielessä kummittelee ruokahirmu joka huutaa "MENE SYÖMÄÄN LÄSKI!"

VIHAAN ITSEÄNI! HYI VITTU!