big fat loser

Oon ällöttävä. Mulla oli tänään psykoterapia. Mä koko sen 45 min mitä siellä istuin, mietin kuinka paljon mun tekis mieli irttareita. Mä olin jo tullu siihen tulokseen, että mä meen niitä ostaa ja terapian jälkee lähin sinne kauppaa, mutta luojan kiitos mä jätin ne ostamatta! Vittu mä oisin hävenny, että jo neljännen päivän kohdalla oisin repsahtanu tossa herkkulakossa. Miks mun on nii vaikee pysyy erossa ruoasta ja kaikesta paskasta? Miks vitussa mun aina tekee ihan sikana mieli kaikkee syödä, kun tiedän, että siitä ei seuraa mitään muuta ku helvetin paha olo niin fyysisesti ku psyykkisestikin?!

Huomenna on kavereiden lakkiaiset ja mua inhottaa ku joudun mennä sinne heilumaan näine läskeineni. En osaa päättää mitä laitan sitten illalla päälle, kun pitäs mennä baariin ja muualle. Kaikki näyttää niin hirveeltä ku mulla vaan tursuu läskit joka paikasta. Yök. Kaiken lisäks mä olin tänäänkin paska ja söin sen sijaan, että oisin paastonnu. KDSFAHJKFDAUESBIC

Ja oon oksentanu kaks kertaa tänää. VITTU. Mun piti siitä jo päästä eroon. En taaskaan pystyny olla kolmee päivää pidempään oksentamatta. Oon niin vitun surkimus. Toisaalta hyvä, että oksensin, koska sain ees osan pois siitä mitä söin, mutta kun se turvotus, mikä siitä tulee... Paino nousee varmaan jo pelkästään sen takia taas. Kumpa se ei nousis...

I don't want to hate my body anymore

Laihduttaminen on vallannut mun pään taas täysin. En pysty ajattelemaan oikeastaan mitään muuta. Okei, kyllä mä silti oon idiootti ja syön vitusti liikaa, mutta koko ajan mä vaan mietin sitä miten paljon mä oikeasti haluan sitä, että laihdun. Mä en tahdo olla hoikka. Mä en tahdo olla laiha. Mä tahdon olla sairaalloisen laiha, luuranko. Mä en tahdo olla sellainen, jotta näyttäisin hyvältä. Mulla on vaan pakkomielle siihen, miten voin tuntea ja varsinkin nähdä kaikkien luiden tunkevan ulos. Mikään muu ei tunnu merkitsevän mulle tällä hetkellä mitään, paitsi laihuus, jonka tahdon oikeasti saavuttaa. 

Oon niin säälittävä, kun aina mä mietin ja hoen, kuinka mä aion tehdä asialle jotain, mutta todellisuudessa epäonnistun vaan yhä uudelleen. Nyt en voi antaa sen tapahtua taas, vaikka kusinkin tän päivän, mutta jos mua ei kukaan pakota syömään, niin paastoan huomisen ja lauantain. Tosin lauantaina ryyppään, että se siitä, mutta mitään en aio syödä. 

Suurin osa mun kaloreista on pitkään jo tullut herkuista tai leivästä. Nyt kun lopetin niiden syömisen, niin on helpompi syödä vähemmän. Vaikka okei mä oon nyt syöny tiistaina ja tänään kyllä vitusti liikaa ja keskiviikkoki ois voinu mennä paremmin, mutta on tää silti parempi kuin mitä se on ollu. Parempi alottaa vähentäminen niin, että syö alkuun vaan vähän vähemmän kun aikasemmin, kun se et jos heti vetäsen nollaan, niin repsahtamisen riski on mulla 100 kertaa suurempi. 

I will get there

Helpotuin, kun huomasin, että paino oli -800 g eilisestä. Tiedän, että siin on varmast nesteitä ja kaikkea, mutta onpahan alaspäin. Nyt vaan pelottaa, että se näyttää huomenna taas enemmän riippumatta siitä paljonko syön. Mun paino meinaan pomppii koko ajan edestakasin, ihan sama syönkö vähän vai normisti vai enemmän. -.-

Mä ostin tossa joku päivä omenoita kaupasta ja yritin valita kaikkein pienimpiä. Ne ei kuiteskaan ollu mitää hirveen pikkusia ja mua ärsyttäää. Koska nyt mä aamulla söin omenaa ja oon ajatellu, etten syö kerralla yli 100 g, mutta sit oisin joutunu heittämään pois puolet siitä omenasta. Otin sitten lautaselle 130 g sitä, mutta mua rupes ahdistamaan ja otin siitä sen 30 g pois ja heitin roskikseen. Mutta nyt mä tein niin, että kun mulla oli niitä omenan palasia siinä lautasella, niin leikkasin aina siitä mahollisimman pienen palan kerrallaan ja join vettä jokasen palan jälkeen, niin olinki jo 15 g jälkeen ihan täynnä!! Tuli vaan 5 kcal siis. Täytyy ottaa toi veden juonti ja palottelu käyttöön joka kerta ku syö!

born to be fat

Mä vihaan itseeni yli kaiken! Mua inhottaa, kun oon niin kuvottava läskipaska, etten pysty olla hetkeekään ajattelematta ruokaa. Ei oo kaukana, että alan hajottaa paikkoja, koska mua vituttaa niin paljon se, että mun tekis koko ajan mieli syödä jotain. Ei oo nälkä, mutta silti voisin vetää kaapit tyhjiksi. Oon tehnyt monesti myös niin, että vaikka mulla on jo fyysisesti ollut paha olo, koska olen syönyt liikaa, niin oon vaan mättänyt sitä ruokaa suuhun siitä huolimatta. Mutta sille saa nyt luvan tulla loppu!

Olen niin kyllästynyt siihen, kun aina mä sanon: "Huomenna mä lopetan syömisen! Ens viikon maanantaina mä alan syödä sopivasti! Sit kun mulla on synttärit, lopetan kaiken turhan syömisen! Ens kuun ekana päivänä mä oikeesti alan laihduttaa!!!" Näitä on vaikka kuinka paljon, mutta en oo kertaakaan onnistunut sen jälkeen, kun mut on lihotettu. Nyt saa luvan riittää, ihan oikeesti.

Mä en käsitä, miten on mahdollista, että oon jo pitkään syönyt joka päivä jotain hyvää, lukuunottamatta muutamaa paastopäivää. Ja kun oon yhdenkin päivän yrittänyt olla ilman, niin en vaan oo pystynyt. Säälittävää, oksettavaa. Siks mä alotin eilen sen 100 päivän herkkulakon, johon sisältyy myös kaikki leipä ruisleipää lukuunottamatta. Jos mä tähän pystyn, niin todennäköisesti jatkan pidempäänkin, mutta sen näkee sitten reilu kolmen kuukauden kuluttua.

Eilinen meni yllättävän helposti ilman herkkuja. Tänäänkin oon ne pystyny välttämään, eikä oo mitenkään kauheesti edes tehny mieli. Tosin kello tulee vasta puol viis.. mutta kuitenkin. Mutta sitten onkin tehnyt kaikkea muuta mieli oikeen helvetisti! Vittu, että vituttaaa!!!!! Oon niin iljettävä! En voi oikeesti koko ajan ajatella ruokaa ja sitä että tekis mieli syödä!

En mä edes halua syödä. Miten voi silti tehdä mieli?? Onneksi oon tänään tähän mennessä syöny alle 250 kcal (syön kyllä illalla vielä jotain), mutta on niin inhottavaa, kun koko ajan mielessä kummittelee ruokahirmu joka huutaa "MENE SYÖMÄÄN LÄSKI!"

VIHAAN ITSEÄNI! HYI VITTU!

lihova läski

Aamupaino 57,2 kg! Miten tää on mahollista? Söin eilen 700 kcal, niin miten oon voinu lihoa eilisestä melkeen puol kiloa??? Hyi vittu mua ällöttää! Miksi miksi miksi mun täytyy olla tällainen läski? En kyllä urheillu eilen yhtään, mutta en myöskään maannu sängyssä, kyllä mulla sitä hyötyliikuntaa tuli ihan kuitenki jonkun verran. Mä lihon varmaan vaikka söisin 100 kcal ja juoksisin 50 km päivässä.

Mua ahdistaa ihan hirveesti mun kroppa. Oon niin helpottunu, kun nyt on ollu pari viileempää päivää, niin on voinut käyttää peittävämpiä vaatteita. Vaikka ei ne tietenkään mun läskejä poista, eikä ahdistusta, mutta tuntuu, ettei ole ihan niin paljon kaikkien halveksivien katseiden kohteena, mitä silloin oon, kun oon esim. shortsit jalassa jossain julkisella paikalla.

Tuntuu, että mun pää räjähtää. Sekin on varmaan niin täynnä läskiä. Mä en ymmärrä, miten tää on kääntynyt tähän, että mä vaan syön syön ja syön. Miksi mä silloin joskus pystyin paastoomaan ja syödä tosi vähän? Miten mä silloin onnistuin laihduttamaan? Miksi tä kaikki läski tuntuu nyt pitävän musta kiinni niin tiukasti ja vielä kaiken lisäks lisääntyvän entisestään? Ei tässä voi olla muuta ku yks syy. Se, että mä olen vitun läskiporsas ja syön liikaa, enkä liiku tarpeeksi. Mun on nyt pakko tehdä tälle asialle jotain, en vaan jaksa enää. Miksi mulla vaan pyörii koko ajan ruoka mielessä? Miksei se voi antaa mulle rauhaa? Onko se oikeesti niin, että mun pään on pakko tehdä tästä niin vaikeaa kuin se pystyy??

Mä haluan tuntea sen tunteen, kun aamuisin näen vaa'an näytöllä yhä pienemmän ja pienemmän luvun. Mä haluan nähdä, miten mun vaatteet jää liian isoiksi ja miten yhä lyhyempi pätkä mittanauhaa riittää kietoutumaan mun ympärille. Mä tahdon takaisin näkyviin ne solisluut. Mä tahdon pois tän turvotuksen ja läskin. Mä tahdon tuntea ja nähdä mun luut. Mä haluan pystyä käyttämään vaatteita joista tykkään, ilman, että mun tarvitsee hävetä tai tuntea kuvotusta. Tahdon tuntee sen, miten mun maha on tyhjä ja on niin kevyt olo. Mun on päästävä sinne vielä.

jostain täytyy aloittaa

Mä oon niin kyllästynyt tähän mun nykyiseen tilanteeseen. Mun kroppa ei oo ikinä tuntunu näin väärältä ja inhottavalta läskikasalta, vaikka oonkin koko ajan ollut läski ja helmikuussa painoin järkyttävät 59,8 kg. En halua edes uskoa, että oon oikeesti ollut niin läski, kun oon nyttenkin ihan jäätävä pullasorsa-läskiporsas-sotanorsu.

En mä pidä muita ton painosia ihmisiä lihavana. Mulla noi BMI-taulukot ei vaan pidä paikkansa. Oon poikkeus. Mä en tajuaaaaa miksi just mun pitää olla läski, vaikka taulukoiden mukaan oon normaalipainoinen. Mä olin tänään ilonen, kun oli viilee sää, eikä aurinko paistanut, koska ei tarvinnut kulkea vähissä vaatteissa. Mä en todellakaan pysty mennä ens kesänä minnekään rannalle tai vastaavaan paikkaan bikineissä. EN EN EN. Shortsitkin on jo sellaset, että tekis mieli vajota maan rakoon, jos joudun sellasten kanssa kulkemaan julkisilla paikoilla. Okei joo, oma vika, miksen laita pitkiä housuja? No siksi kun ei sekään oo kiva kulkee sitten sellattin, että on hikiläikkiä vaatteet täynnä. Argh! Olispa syksy.

No any how... Mulla on ollut pitkään tässä silleen, että sellast kunnon ruokaa mun on kaikkein vaikein syödä. Siis niinkun lämpimiä aterioita tarkotan, lounas/päivällinen, ne ei vaan suju kauheen hyvin. Kyllä mä niitäki täs oon välillä syöny, mut lähinnä viikonloppusin, kun syödään perheen kanssa samaa aikaa. Joskus onnistun skippaamaan, mutta aika harvoin, koska jos sanon etten syö nii heti tulee kauheet kiristykset ja uhkailut esim. "Jos sä et nyt syö tätä, niin et kyllä varmasti lähde kavereiden kanssa minnekään tänään!!!!" VITTU.

Mutta vaikka mä koko ajan pidän itteäni läskinä ja yritän aina uudelleen ja uudelleen olla syömättä/elää vähillä kaloreilla, niin aina mä vaan epäonnistun. Syön niin paljon kaikkea paskaa, että ihan kuvottaa. En tiedä, milloin on viimeks ollut sellanen päivä, etten oo syönyt mitään herkkua. Niitä ei tosiaan montaa oo sellasia päiviä tän vuoden puolella ollut.

Päätin sen takia alottaa tänään 100 päivän herkkulakon. En saa syödä mitään herkkuja, ja jos syön niin joudun maksamaan äidille. Se ei kyllä tykänny tästä ideasta, enkä tiä suostuuko ottaa rahoja vastaan, jos lipsun (mitä ei toivottavasti tapahdu) niin kyllä sit mun veljelle varmaan ainakin kelpaa raha. Se on esimerkiks silleen, että jos syö yhden karkin/sipsin/popcornin jne. niin pitää maksaa 5€. Pieni kakkupala/leivos ym. --> 10€. Lisäsin myös niin, että jos syön jotain muuta leipää, ku ruisleipää --> 20€/yks leipä. Ja ruisleipääkin saa syödä vaan 2(eli siis neljä ruisleivänpuolta)/viikko. Poikkeuksena on, että kesä- ja heinäkuussa saa syödä yhden pallon jäätelöä/2 viikkoa. En kyllä oo vielä varma, että otanko senki pois.

AAAAA MUA ÄRSYTTÄÄ! Mutta täst saa nyt luvan alkaa tää herkuttomuus ja muutenkin yritän syödä vähemmän. Mä niin toivon, että saisin mun painon laskemaan. Edes sinne 50 kiloon nyt aluksi. Sinneki on noin 7 kiloa, HYI.

Mä en saa lipsua. En saa lipsua. En saa lipsua. En saa lipsua.

Tää päivä on ainakin menny tähän asti (klo 19.50) hyvin ton herkkulakon kannalta, kun en oo syönyt mitään herkkui! Oon säälittävä.

x ilmottautuu

Mä en tykkää ensimmäisen postauksen kirjoittamisesta. Tuntuu typerältä kirjoittaa jotain tyyliin: 

"Moi mä oon Mirja 29-v. ja mä nyt oon pitkään aatellu aloittaa kirjoittaan blogia, mut en oo ikinä saanu aikaseks sitä ennen. Nyt mä kuitenkin päätin, että tänään on se päivä ku mä perustan blogin. Jee!! Liittykää ihmeessä lukijaksi! Kirjotan tänne kaikkee jännää ja ei niin jännää mun elämästä. Tä on varmaa lifestyle-blogi ku mä en oikee osaa tarkemmin rajata moi."

Plaaaaaaah. Okei joo, oon tyhmä - tiedän - anteeksi siitä. Mulla on toinenkin blogi, mutta oon kirjotellu sinne lähinnä mun masennuksen aiheuttamia fiiliksiä ja sellasta, niin tuntu jotenki järkevämmältä alottaa tää sh painotteinen blogi erikseen. Mulla on näissä myös eri käyttäjät, ku jotenki en vaa halunnu, että näitä yhdistetään toisiinsa. 

En tähän ala nyt kirjoittaa itestäni sen enempää, koska teen sellasen sivun(?) missä kerron mun taustoista, niin sieltä sit jossain vaiheessa pääsee niitä tarkastelee. Nyt just ei jaksa kirjottaa sitä. Blogi on muutenkin vielä keskeneränen ja sillee, mut ehkä tää tästä lähtee käyntii. Toivon, että mä nyt vihdoin saisin laihdutettua uudestaan, sillä en vaan kestä elää mun nykyisen ulkomuodon kanssa. 

Olen järkyttävä läskipaskaporsas ja mä haluan siihen muutoksen NYT!